Paholaisen kakku

Meillä oli eilen läksiäiset.

Tässä reissaajan elämässä on tullut pyörähdettyä jos jonkunlaisissa läksiäisissä.

Kun hyvä ystävä tai kollega lähtee, tuntuu pistos rinnassa ja kyyneleet ovat tällaisella karjalaisella itkijänaisella herkässä. Vaikka kuinka vaihdetaan osoitteita ja facebook kaveruuksia, kymmenen vuoden reissaamisesta, olen oppinut, että elämä jatkuu ja vain ystävät säilyvät. Kollegoita ja tuttavia tulee uusia ja vanhat, niin surullista kuin se joskus onkin, unohtuvat.

Eilen ei puristanut rinnasta! Hampaita saattoi kyllä kiristää, niin minulla kuin Svanskillakin. Tällä kertaa todella halusimme sanoa, hyvästit!

Vain surkeisiin läksiäisiin pyydetään vieraita, leipomaan kakku. 

Svanski oli sitä mieltä, että haetaan rialilla, joku kälynen kakku supermarketista ja siinä olisi kakkua riittämiin!

Katsoin Svanskia kauhun sekaisin tuntein. Tuo mies ei kyllä tajua mistään taas mitään! Hänellä ei ole ymmärrystäkään, kuinka tämä hoidetaan diplomaattisesti virnuillen.

Sitähän ne juuri odottavat, että tuomme nolon kakun ja sitten voivat postailla toisten ihmisten edessä ja solvata markettikakkuamme! Emme tietenkään osta kakkua, vaan valmistamme itse parhaimman kakun, jonka tiedämme!

Ei anneta "paholaiselle" heidän omia myrkkyjään, vaan annetaan heidän maistaa minun upeaa, suussa sulavaa.. no kutsutaan sitä vaikka ironisesti, paholaisen kakuksi.

Ne eivät ansaitse sitä! karjui Svanski yhä. Voi Svanski, Svanski kun et tajua! 

Ne tietävät sen! Ja sekös niitä ärsyttääkin, kun viimeiseen asti hoidamme homman tyylillä.

Svanski kuunteli selvitystäni hämmentyneenä ja tuli lopulta siihen tulokseen, että naiset ovat paholaisia ja hänellä ehkä jopa, paholaisnaisten pahin mahdollinen versio. Mutta silti, hän piti suunnitelmastani heheheheh evil Laugh…. 

Svanski ei kuulemma enää koskaan, syö kakkua miettimättä, miksi se on leivottu? Mitä piiloviestejä kakkuun onkaan kätketty?! Haukuin Svanskia vainoharhaiseksi ja menin muotoilemaan päivänkakkaroita marsipaanista.

Totuushan on se, että kakkuja leivotaan, niin monista syistä! Tämä kakku leivottiin vihasta ja kostosta ja siksi se maistuikin, niin syntisen hyvälle. Vaikka saikin myrkyn vihreän värin. Ensimmäinen marsipaanikakkuni, onnistui tehtävässään täydelliseti ja sitä kehutiin! Tehtävä: "Paholaisen kakku." Suoritettu!!

Paholaisen kakku.

Paholaisen kakku (muu maailma tuntee nimellä prinsessakakku)

4 Munan kakkupohja, joka paistetaan pyöreässä irtopohjavuoassa ja leikataan sitten kolmeen osaan.

Vanilijatäyte:

3 ½ dl Maitoa

1 Muna

2 ½ rkl maissitärkkelystä

3 rkl Sokeria

1 rkl vanilija sokeria

2dl kermaan (vaahdotettuna)

Sekoita kylmänä kattilassa maito, muna, sokeri ja maissitärkkelys. Kuumenna hellalla, koko ajan sekoittaen, kunnes pulpahtaa. Jäähdytä. Lisää kerma vaahto,  johon on sekoitettu vanilijasokeri, sekoita tasaiseksi.

Hillotäyte ensin ja siten vanilijatäytettä reilusti päälle...

Marjaäyte:

vadelma hilloa, maun mukaan ehkä noin desin verran vähän reilu.

Voikreemi:

100g voita

1 dl tomusokeria

1tl vanilija sokeria

Vatkaa ainekset vaahdoksi tehosekoittimella.

Kokoa kakku niin, että välikerroksiin tulee sekä vadelmahilloa, että vaniljatäytettä, aseta sitten kakun kansi päälle ja voitele ulkokuori voikreemillä. Sen jälkeen kaulitaan marsipaanikuorrute kakun päälle.

Kuorrute:

200 g marsipaania

elintarvikeväriä

tomusokeria

Värjää elintarvikevärillä marsipaani kivan väriseksi ja käytä tomusokeria apuna kaulimisessa. Silloin marsipaani ei takerru kaulimeen tai pöytään. Älä huoli jos marsipaaniin jää valkoista sokeri tomua, se katoaa parissa tunnissa, kun annat kakun hiukan levät ennen tarjoilua. Tai voit sumutin pullolla, todella varovaisesti suihkuttaa vettä kakun pintaan, niin valkoinen tomusokeri katoaa heti. Mutta varo, että kakku ei kostu liikaa!!